Mitä jos mä rakastan sua valovuoteen seuraavaan

Sä olet mun, mä sun, ja kävin miten ikinä, en välitä

Eka kertaa vuosiin mulla on oikeasti tuollainen olo. En oo aikoihin kaivannu mitään kunnollista vakaata suhdetta, mutta nyt olen sellaseen ajautunut, ja mulla on pitkästä aikaa tosi hyvä olla. Aika kauan oon toiminut miten sattuu, vähän sillä periaatteella että kun tää nyt kumminkin on kohta ohi niin samapa tuo mitä tekee sen aikaa tai vaikka antais loppua sen heti, ennen kun kerkee kumpaankaan sattuun.

Oon ollut aika häilyvä, tuuliviirikin, eikä musta oo ehkä saanut mitään tarttumapintaa, kun olen jo ollut kaukana. Pelottanut liikaa luottaa ja päästää ketään lähelleen. Kun on yksin, ei läheisyys pääse satuttamaan.

Mun elämääni on kuitenkin tullut ihminen, joka paiskoi kaikki mun käyttäytymismallit romukoppaan, tuhosi mun ennakkoluulot ja oletukset siitä voiko mihinkään tässä maailmassa luottaa. Se tuli vetäen jalat alta, ja vain katse sai mut näkeen niin paljon enemmän kuin kukaan aiemmin. Kosketus sai mut tajuamaan, ettei jokaisen pohjimmainen tarkoitus olekaan satuttaa.

Jos sulla on vierelläs tälläinen ihminen, sä saat olla onnellinen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.