Älä pelkää ääneen sanoo, älä pelkää nälkää janoo, tulevaisuuden lapsille kertoo voit, kuinka täällä jotain koit, tänään saat kiveen kirjoittaa, minä elän!
Mä olen taas pitkästä aikaa elossa. En se tunteeton zombi joka elää odottaen seuraavaa yötä, toivoen sen olevan viimeinen. Tottakai niitäkin päiviä tulee, viikkojakin, kun ahdistus yhä hallitsee ottaen valtaansa, otteeseensa, kuin liian suureen nyrkkiin. Mutta kuitenkin mä tunnen tällä hetkellä.
Siinä sä istut ikkunalaudalla Radiossa joku laulaa ”täytyy irrottaa” Silmistäs totuus tuijottaa Voisin kuolla tähän paikkaan
Ilo, suru, tuska, nauru- kaikki se on parempi kuin täydellinen tunnottomuus joka vain täyttää pään harmaalla sumullaan.
Mä olen viime aikoina taas huomannut nauravani ihan aidosti, ja se tuntuu ihanalta.
Sillä kun sä lähdet kahleet ne kolisee, pitkin keittiöö, täyttää tyhjiöö, tuleeko tänään mun sydämestä yksiö? Oot savu keuhkoissa, sanoit ite pitäis lopettaa ajoissa
Mä nousen täältä vielä. Ja aion uskaltaa haaveilla vielä jonain päivänä uudelleen.
kursivoidut tekstit Elli-nooran kappaleista.