kaksi lastua vain
kellui ajan virrassa rinnakkain
hetkisen kahden halki
päivien kimalluksen
läpi vuosien
ne seilaili pelottomana
lailla laivueen kunnes sammui
moottorinsa tuuli yhteinen-Kaija koo
Mistä tietää ketkä parit on tarkoitettu yhteen? Onko ihmisiä jotka on luotu toisilleen, vai onko kaikki ehkä kohtalon harhaa, vahvaa tahtoa ja nieltyjä kyyneliä? Kuka määrittelee väärän ja oikean, kuka sanoo ettei oikea aika lähteä ole juuri nyt? Kenellä on valta päättää toistensa elämästä, kun niin paljon on kiinni niissä päätöksissä
Mulle annettiin tänään vertaus. Minut miellettiin yliempaattiseksi ihmiseksi, joka ei ehkä osaa vain tehdä päätöstä, ei ole rohkeutta toimia;
Liian empaattisen ihmisen ystävä putoaa kaivoon. Empaattinen hyppää perässä koska ei kestä toisen kärsimystä. Sympaattinen ystävä taas hakee tikkaat, jotta toinen voi nousta niitä ylös
Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tuntea itsensä kokonaiseksi yksin, ei ripustautua toiseen tai elää toisen kautta. Ei ole meitä, on vain minä ja sinä. On rakkautta, joka lyhistäät toisen, kun ei pysty kantamaan taakalta tuntuvaa lausetta siitä, että on jonkun koko elämä. Ihmisen on saatava tuntea itsensä ehjäksi yksinkin.