valo tekee kiilan sysipimeään

Joskus kun tunnet ja luulet, että kaikki kaatuu ympärillä, pimeys laskeutuu peiton tavoin ja kietoo sinut kuristavaan otteeseensa, tukahduttaa hengityksen, tekee ilmasta paksua ja takerruttaa sen kurkkuusi, sä olet valmis luovuttamaan, valmis jättämään kaiken taaksesi ja vain katoamaan.

Niinä hetkinä sun on mahdotonta yrittää ajatella järkevästi, sun fyysinen kykysi toimia romahtaa täysin, hallitsematon vapina väsyttää sua liian nopeasti, sä haukot henkeä saamatta ssitä kunnolla, sun päässä pyörii.

”yksinäinen päältä jäinen, rakkaudessa kerjäläinen, kengät kuljettaa ja hiertää”

Odota hetki ennen kuin toimit. Asiat voivat muuttua. Tukehduttava peitto voidaan polttaa, rautakengät jaloistasi hitsata kiinni maahan, mutta sä voit saada siivet selkääsi. Joskus kaikista synkimmällä hetkellä kun sä kävelet reunalla, pelaat elämällä vaarallista entten tentten teelikamentten-peliä yrittäen päättää tulevaisuudesta ja onko sitä, asioilla on mahdollisuus kääntyä.  Joskus valo tekee kiilan sysipimeään, ja sitä seuraamalla sä voit vielä päästä pois pimeydestä.

”ja sen kodissa jossakin ne, soittivat jo poliisille, ja se yksi paskiainen katuu mutta anteeksi ei saa!  Hei tie vie mut kaupunkeihin kyliin, bensan hajuun valoviidakkoon. Hei tie vie mut reunalle ja yli..” -maija vilkkumaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.