Rehellinen katsaus alkoholiin

Oon miettinyt juomista ja baarissa käymistä viime aikoina paljon. Ennen 18v. päivääni en ollut juurikaan ottanut mitään, ehkä pari kertaa. Myös ensimmäinen vuosi kun juominen olisi ollut lain mukaan sallittua, meni tosi rauhallisesti. Olin innostunut käymään uimassa ja salillakin, ja viikonloput meni lähinnä töissä ja navetassa poikaystävän porukoilla. Sillon se lähinnä ärsytti mutta nyt oon siitä tosi onnellinen.

Viime syksynä kun olin saanut oman firman pystyyn ja oli valtavasti asioita hoidettavana, alkoi myös suurempi juhliminen. Ei jäänyt syksyllä ihan yhteen kahteen tai kolmeenkaan kertaan, vaan olin kyllä pää vessan pöntössä useammankin sunnuntain kärsien vielä maanantainakin huonosta olosta. Jotenkin en oo koskaan osannut semmosta kohtuudella ottamista, vaan sitten kun juon niin siinä ei oikeastaan ole mitään tolkkua, ja aika monesti muuistikuvatkin on pätkäisseet jossain kohtaa. Aika pelottavaa oikeastaan. Jotenkin tykkään siitä fiiliksestä kun saa heittää aivot narikkaan, tanssia ja pitää hauskaa, unohtaa arki ja kaikki ongelmat. Aamuyöllä tai seuraavana päivänä tuli tietysti eteen se surullisenkuuluisa darramättö, ja sunnuntain olot oli jotain niin järkyttävää.

DSC_0183

Joulukuun alussa päätin että tähän on tultava loppu, ja aloitin projektin yhden paikallisen liikunta-alan ammattilaisen kanssa. Sen jälkeen baarissa käynti on vähentynyt tosi huimasti, mutta edelleen olen vähintään kolmen viikon välein löytänyt itseni bailaamasta millon mistäkin. Mieheni ei juurikaan välitä baarissa käymisestä ja usein menenkin kavereiden kanssa.

Lauantaina olin tosiaan juhlimassa taas, mutta tällä kertaa aika lailla kohtuullisemmin kuin yleensä. Eilen kävin kuitenkin lenkillä ja tanssitunnilla, mihin en ikimaailmassa kykenisi pahassa kanuunassa. Aloin silti miettimään kuinka monet tuhannet kalorit taas kaadoin kurkustani alas yöllä. Olisinko voinut käydä tanssimassa vesilinjallakin, nähdä silti kavereita, hymyillä, nauraa, laulaa, pitää hauskaa? Varmaan olisin, muttei se silloin tuntunut mahdolliselta vaihtoehdolta.

DSC_0722

 

Pari viikkoa sitten juttelin erään pt;n kanssa, joka oli mulla asiakkaana. Hän kertoi tehneensä itse muutama vuosi sitten totaalisen elämänmuutoksen, jättäen aluksi vuoden ajaksi alkoholin pois ihan kokonaan ja opetelleensa elämään ilman sitä. Sittemmin hän on siirtynyt kohtuukäyttöön kerran muutamassa kuukaudessa, ja kertoi voivansa mielettömän hyvin nykyään. Baarissa käymisestä on myös tullut spessumpaa nyt kun se ei enää valtaa kaikkia viikonloppuja. Tästä innostuneena mietin että pitäisikö minunkin? Kaikki fit-tulokset on niin helppo pyyhiä pois vain muutamalla juomalla, jos siellä tanssilattialla viihtyy liian usein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *