Hei levoton tyttö sun pitäisi päättää että mitä sä tahdot, tai saatat mut luotasi työntää. Mitä sä pelkäät?
Noita sanoja mäkin olen kuullut nyt, vähän liiankin monta kertaa. Mitä helvettiä sä säädät? Mitä sä sekoilet? Yritä ny olla! Mikä siinä on niin vaikeeta??
Niimpä, sano se. Mä en vaan voi olla. Mä tukehdun, ahdistun, en osaa tehdä päätöksiä ja lopulta häivyn kun oon tarpeeksi sekaisin itteni kanssa. Kuulin eilen kohtuu laadukasta vittuilua mun ongelmastani, kun kerroin millaista tatuointia olen seuraavaksi suunnitellut. Sain selitettyä, jonka jälkeen tyyppi kattoo mua, hymähtää ja totee; ”aijaa, luulin että aiot ottaa karttinkiradan. Aattelin että se kuvastais sua hyvin, pyörit vaan tota samaa ympyrääsi päätymättä mihinkään.”
Aloin tottakai nauraa, kuten asiaan kuului, mutta vihlaisi silti melko syvältä tajuta hänen olleen oikeassa.
Heitän sullekkin pienen mietinnän;
Kuvittele itsesi veneeseen. Alkaa myrskytä, ja lopulta vene keikkaa ja sä putoat syvälle mustiin aaltoihin. Sä lyöt pääsi veneen reunaan ja alat pudota kohti pohjaa. Ennen kuin pinta katoaa kokonaan näkyvistäsi, sä näet käden joka sut nostaa ylös pinnalle. Kenen käden sä siinä näet? Kuka se sitten onkin, pidä hänestä kiinni<3
